Porinaryhmät
Porinaryhmää voidaan käyttää tutustumiseen sekä keskustelun aktivoimiseen. Tavallisesti porinaryhmä on lyhyt keskusteluhetki ja se voidaan toteuttaa pareittain tai pienryhmässä. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi keskustelun avaamiseen, jolloin ryhmänohjaaja pyytää pareja tai ryhmiä keskustelemaan hetken valitusta aiheesta.
 
Porinaryhmää on tarkoitus käyttää spontaanisti kokemusten jakamiseen ja ideoiden tuottamiseen (vrt. aivoriihi). Mahdollista on myös käyttää niin sanottua kumuloituvaa porinaryhmää. Tällöin osallistujat paneutuvat aiheeseen ensin yksin, sitten pareittain ja lopuksi parien muodostamissa neljän hengen ryhmissä. Kumuloituvan porinaryhmän ideana on selkiyttää osallistujien omia näkemyksiä sekä koko ryhmän näkemystä aiheesta.


Soveltuu käytettäväksi:

• keskustelun avaamiseen
• kokemusten jakamiseen
• ideoiden tuottamiseen
• omien ja ryhmän näkemysten selkiyttämiseen

Akvaario

Akvaariomenetelmässä ryhmä jaetaan suurryhmään ja pienryhmään. Suurryhmä asettuu rinkiin pienryhmän ympärille ja pienryhmä alkaa keskustella valitusta aiheesta. Piirin ulkoringin tehtävänä on kuunnella ja seurata keskustelua sekä haluttaessa myös tehdä muistiinpanoja. Keskustelun päätyttyä pienryhmä on hetken hiljaa, jonka jälkeen muut saavat kommentoida keskustelua ja tuoda siihen omia näkökulmiaan. Lopuksi keskustellaan asiasta vielä yhdessä.

Akvaariomenetelmässä ryhmän keskelle voidaan asettaa myös pari, joka keskustelee muiden kuunnellessa. Tällöin pari voi esimerkiksi muodostua kahdesta käsiteltävän aiheen asiantuntijasta, jotka keskustelevat muiden tehdessä muistiinpanoja. Parikeskustelun päätyttyä on muilla sitten mahdollisuus osallistua keskusteluun tai esittää mieleen heränneitä kysymyksiä. Toisin kuin perinteisessä luennossa, jossa asiantuntijat puhuvat ja muut kuuntelevat, akvaariomenetelmässä korostuu vuorovaikutteisuus. Asiantuntijat alustavat keskustelua, mutta parikeskustelun päättyessä myös muut pääsevät ja joutuvat esittämään kysymyksiä.

Akvaariomenetelmä sopii hyvin myös palautteen antamiseen ryhmätapaamisen lopussa. Tällöin keskellä olevan parin tai pienryhmän tehtävänä on pohtia, miten keskustelu on tänään sujunut ja missä asioissa on päästy eteenpäin. Pohtia voidaan myös sitä, mitä voitaisiin ensi kerralla tehdä toisin.

Tarvikkeet: muistiinpanoja varten lehtiöitä ja kyniä

Soveltuu käytettäväksi:

  • kun halutaan saada keskustelua aikaiseksi ja useita näkökulmia esille
  • oppimismenetelmänä perinteisen luennon sijaan
  • palautteen antamiseen ryhmätapaamisen lopussa

Kuusi hattua 

Kun ryhmän keskustelu tai toiminta on syystä tai toisesta jumiutunut, voidaan avuksi ottaa kuuden hatun menetelmä. Menetelmän tarkoituksena on saada keskustelu eteenpäin sekä varmistaa, että osanottajat puhuvat samasta asiasta.Hattujen ei tarvitse olla konkreettisia vaan voit käyttää esimerkiksi kuutta eri väristä paperiarkkia. Hattujen tai papereiden värit symboloivat eri asioita ja niiden perusteella muotoutuvat keskustelijoiden roolit.

Valkoinen: Fakta
• Mitä tiedämme aiheesta
• Mitä tietoa tarvitsemme lisää?
• Mistä saisimme lisää tietoa

Punainen: Intuitio ja tunteet
• Mitä tunteita projekti meissä herättää?

Musta: Varovaisuus, arviointi
• Mitkä ovat ehdotuksen hyvät puolet?
• Entä huonot puolet?

Keltainen: Optimismi
• Etsitään tarkoituksellisesti hyviä puolia

Vihreä: Uudet ideat
• Mitä uusia näkökulmia tai ratkaisuja asiaan löytyisi?

Sininen: Kokonaiskuva, yhteenveto
• Miten olemme käsitelleet asiaa?
• Miten asiaa tulisi lähestyä?

Tarvikkeet: kuusi eri väristä hattua tai vastaavasti paperiarkkia

Soveltuu käytettäväksi:
• kun keskustelu on jumiutunut
• päätöksiä ei saada tehtyä
• ryhmän ilmpiirin puhdistamiseen


Lähteet:

Heikinheimo, K. & Hurskainen V. 2002. Harjoituksilla voimaa, luovuutta ja työniloa.
Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja. Helsinki: Edita Prima Oy.


Viimeksi muutettu: maanantai 9. elokuu 2021, 20.51