Kurssi: Kiertotalous ja kompostointi | MSL

  • Mitä kiertotalous on?

    Ns. perinteisessä talousmallissa hankitaan ja käytetään neitseellisiä luonnonvaroja, joista valmistetaan tuotteita tai niiden raaka-aineita. Kun tuote on tullut käyttöikänsä päähän, se on yleensä muuttunut jätteeksi. Kiertotaloudessa pyritään siihen, että eri materiaalit tai niiden sivutuotteet voidaan hyödyntää uudelleen ja uudelleen, jolloin materiaalit pysyvät kierrossa. Näin uusien luonnonvarojen käytön tarve ja myös syntyvän jätteen määrä vähenee. 

    Ilmastoviisaan yhteiskunnan rakentaminen lähtee liikkeelle yhteisöjen toiminnasta. Energian tuotantoon, kierrätykseen, liikkumiseen ja kuluttamiseen liittyy haasteita, joihin vastaamiseen tarvitaan paikallisten yhteisöjen tekoja. Kylien ja maaseutualueiden ihmiset haluavat olla aktiivisesti rakentamassa ilmastokestävämpää tulevaisuutta ja ovat kiinnostuneita erilaisista uusista kylä- ja yksilötason ilmastoratkaisuista. Keinoja ja mahdollisuuksia on jo olemassa paljon, ne pitää vain ottaa käyttöön.

    Esimerkkejä kiertotaloudesta

    Kiertotaloutta on tärkeää tuoda tutuksi kylillä konkreettisilla arjen ympäristöteoilla, koska näin voimme säästää luonnonvaroja. Keski-Suomessa toteutettu Idylli – ilmastotekoja digiajan ympäristössä -hanke toi kiertotaloutta osaksi kyläläisten arkea luontoa ja raaka-aineita säästävillä kokeiluilla. Hankkeen työpajoissa kunnostettiin tuoleja ja ikkunoita, huollettiin polkypyöriä, otettiin pettua, tehtiin turhakkeista romukollaaseja ja tehtiin matonkuteita. Hankkeessa testattiin myös digitaalisia sovelluksille ja viestintäkanaville uusia käyttömahdollisuuksia, kuten eri tavoin toteutettuja etätyöpajoja ja etäosallistumista.

    Kompostointi


    Kotitalouksissa syntyvän biojätteen kompostointi on ekoteko. Kompostoimalla säästät sekä luontoa että kustannuksia.  Hyvä keino kompostointiin on perinteinen lämpökompostori, mutta sen rinnalle on syntynyt myös muita kompostointitapoja.

    Jätelain uudistuksen myötä biojätteen erilliskeräys koskee kaikkia asuinkiinteistöjä yli 10000 asukkaan taajamissa kaikkialla Suomessa. Kiinteistöt voivat myös kompostoida itse keittiöbiojätteet haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa erilliskeräykseen liittymisen vaihtoehtona. Biojätteen lisäksi kiinteistöt voivat kompostoida puutarhajätettä. Lisätietoa ja ohjeita voi kysyä alueelliselta jätelaitokselta. Jätehuollosta vastaava viranomainen pitää kompostointirekisteriä, johon kompostoinnista pitää ilmoittaa. Ilmoitusvelvoite ei koske puutarhajätteen kompostointia.

    Arjen ympäristötekojen materiaalit on koottu ja opinnollistettu Nouseva Rannikkoseutu -leaderin tuella Ympäristöviisaat paikallisyhteisöt -hankkeessa.
    Ympäristöviisaat maaseutuyhteisöt -hankkeen rahoittajat

  • Laajenna kaikki osiot

    Pienennä kaikki osiot

  • Idylli – ilmastotekoja digiajan ympäristössä -hankkeessa järjestettiin työpajoja, webinaareja ja muita kiertotalouden ja digiosaaminen teemoihin liittyviä tapahtumia keskisuomalaisilla kylillä. Tavoitteena oli parantaa keskisuomalaisten kylien kiertotalousosaamista yhdessä tekemällä. Työpajojen teemoina olivat kunnostus, uusiokäyttö, huolto ja tuunaus. Hankkeessa opeteltiin niin parsimista kuin polkupyörän huoltoa ja tehtiin romukollaaseja. Työpajoissa toteutettiin myös kylän yhteisiä projekteja.

    Katso lyhyt video:

    Tuolityöpajassa kunnostettiin kylätalon tuolit uuteen ilmeeseen (6:11):

    Idylli - ilmastotekoja digiajan ympäristössä -hankkeessa verhoiltiin roskalavalta löydetyt tuolit vapaaehtoisvoimin Keuruulla. Ahkeran talkooväen avulla 55 tuolia sai uuden elämän! Maaseudun Sivistysliitto, Keski-Suomen Kylät ja Häkkisen Maaseutuseura.
    Verhoilija: Jyrki Kekälinen. Kuvaajat: Heli Kallio-Kauppinen, Tanja Rämä. Editointi: Iida Rainio

  • Kompostointi lämpökompostorissa
    Kompostoinnin toteutus riippuu siitä, kompostoidaanko bio- vai puutarhajätettä tai molempia, ja hankitaanko kompostori ympärivuotiseen käyttöön vai pelkästään kesäkäyttöön. Puutarhajätteelle voi hankkia tai rakentaa itse avokompostorin, kotitalouden biojätteen kompostointi edellyttää sellaista kompostoria, johon esim. linnut ja jyrsijät eivät pääse. Jos sitä käytetään ympäri vuoden, sen tulee olla lämpöeristetty.

    Lue lisää biojätteistä ja kotitalouden biojätteiden kompostoinnista.

    Puutarhajätteen kompostointi
    Puutarhajätteen kompostointiin riittää esim. kannellinen tai avoin kehikko. Komposti kannattaa sijoittaa mielellään varjoisaan paikkaan, johon kompostoitavaa puutarhajätettä on helppo tuoda. Älä sijoita puutarhakompostia viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa ilman naapurin suostumusta. Pieneliöiden takia kompostille on eduksi, jos se voi olla samalla paikalla useamman vuoden. Koska komposti kypsyy hitaasti, on kahdesta kompostikehikosta hyötyä; toisessa puutarhajäte saa maatua rauhassa, kun toista täytetään. Kompostin ilmavuutta on hyvä ylläpitää laittamalla pohjalle esim. puuhaketta. Puutarhakompostoriin voi laittaa lähes kaikki puutarhasta tai kasvimaalta kertyvät kasvijätteet. Rikkakasvien juuret on hyvä kuivattaa ennen kompostiin laittamista. Älä laita vieraslajien lisääntymiskykyisiä osia puutarhakompostoriin – kysy ohjeet niiden hävittämiseksi alueesi jätetoimijalta.

    Bokashi-sisäkompostointi
    Sana bokashi tulee japanin kielestä ja tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta. Se kuvaakin hyvin bokashi-kompostoinnin toimintaperiaatetta, koska siinä biojäte hajoaa nopeasti ja hajuttomasti maitohappokäymisen avulla. Bokashi-kompostoinnissa keittiöjätteet pilkotaan ja tyhjennetään päivittäin ilmatiiviiseen astiaan, päälle ripotellaan maitohappobakteereja sisältävää rouhetta. Kun astia on täynnä, se jätetään pariksi viikoksi huoneenlämpöön odottamaan. Sinä aikana bakteerit hajottavat jätettä niin, että kun se sekoitetaan vanhaan multaan, jäte muuttuu parissa viikossa valmiiksi mullaksi.

    Bokashi-kompostoinnin etuna tavalliseen kompostointiin nähden on sen tarvitseman tilan vähyys. Bokashi-ämpäriä voi säilyttää vaikka keittiön tai kodinhoitohuoneen nurkassa. Multaan sekoittaminen toki vaatii enemmän tilaa, mutta sen voi tarvittaessa hoitaa ulkona. Bokashi-kompostointi tuottaa ravinteikasta multaa, joka jo valmiiksi sisältää maaperän kannalta tärkeitä mikrobeja. Lisäksi bokashi-kompostoinnin etuna tavalliseen kompostointiin verrattuna on se, että kasvihuonekaasuja syntyy todella vähän.

    Bokashi-kompostointiin tarvitset innostuksen lisäksi vähimmillään vain pari tiivistä, kannellista ämpäriä sekä maitohappobakteereja sisältävää rouhetta. Innokkaimmat bokashoijat valmistavat rouheenkin itse. Bokashi-kompostointi sopii hyvin myös kylän yhteiseksi jutuksi.