Tällä videolla Sofia Karttunen ja Vilma Leminen kertovat kokemuksistaan tutkinto-opiskelusta ja Erasmus-vaihdosta EU-maissa. Video on Maaseudun Sivistysliiton ja e2 ajatuspajan valmistama ja se on saanut ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotustukea.



Suomalaiset tutkinto-opiskelijat EU-maissa

Ulkomailla opintonsa aloittavien suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on Kelan opintotukitilastojen mukaan kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana: vuonna 1996 aloittaneita oli 1115 ja vuonna 2016 heitä oli jo 2586, seitsemän prosenttia kaikista Suomen korkeakouluopiskelijoista. Lukuvuonna 2015–2016 kaikkiaan runsaat 8000 suomalaista opiskeli Kelan opintotuen turvin ulkomaisessa oppilaitoksessa, ylivoimainen enemmistö korkeakoulussa.

Vuosina 2015-2016 viisi suosituinta opiskelumaata olivat Ruotsi, Iso-Britannia, Viro, Alankomaat ja Yhdysvallat. Ruotsi ja Britannia kilpailivat suosituimman opiskelumaan asemasta ja Ruotsi on viime vuosina kirinyt Britanniaa kiinni. Brexit saattaa vaikuttaa Britannian suosioon opiskelupaikkana esimerkiksi mahdollisten lukukausimaksujen korotusten takia. Ruotsi on suosittu mm. läheisyyden ja lukukausimaksuttomuuden takia.

Suosituimpia opiskelualoja olivat kaupalliset (26%), humanistiset (16%) lääke- ja hoitotieteet (14%) ja yhteiskuntatieteet (12%). Oikeustieteitä opiskeli 8% ulkomaiden korkeakouluissa opiskelleista. Tekniikkaa ja luonnontieteitä ulkomailla opiskellaan vain vähän. Naiset ovat olleet selvästi miehiä aktiivisempia ulkomaille hakeutujia. Ulkomaille lähtijöistä 58% oli Uudeltamaalta ja loput muualta Suomesta.

Lisätietoa ulkomailla opiskelevista saa CIMOn selvityksestä: http://www.cimo.fi/palvelut/tutkimus-_ja_selvitystoiminta/suomalaisten_tutkinto-opiskelu

Opetushallitus on koonnut laajan tietopaketin ulkomailla tutkintoon tähtäävästä opiskelusta. Paketista löytyy vinkkejä opiskelupaikan valinnasta, hakemisesta, rahoituksesta ja tutkinnoista.

Tietoa ulkomaille opiskelemaan lähtemisestä: http://www.maailmalle.net/ ja http://www.maailmalle.net/opiskelu/opas_ulkomailla_opiskeluun

Vaihtoon EU-maihin: Erasmus-ohjelma

EU:n Erasmus-ohjelma täytti 30 vuotta vuonna 2017. Se on laajentunut alkuvuosien EU:n korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelmasta uudeksi Erasmus plussaksi (Erasmus +), joka tarjoaa mahdollisuuden

  • opiskella
  • harjoitella
  • hankkia työkokemusta ja
  • tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla.

Ohjelmassa on mukana 33 maata ja tähän mennessä yli 9 miljoonaa osallistujaa. Suomalaisia heistä on 235 000, joista vajaa puolet on korkeakouluopiskelijoita. Ensimmäinen suomalaisopiskelija lähti Erasmuksen kautta ulkomaille vuonna 1992. Nykyään neljäsosa korkeakouluopiskelijoista ja jopa kolmasosa lukiolaisista lähtee ulkomaanjaksolle.

Erasmus-ohjelma mahdollistaa Suomessa monien oppilaitosten ja korkeakoulujen kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden. Se tukee suomalaisten nuorten kansainvälistymistä ja kulttuurienvälisiä taitoja. EU-rahoitus yhdessä Suomen oman rahoituksen kanssa on mahdollistanut myös taloudellisesti heikommassa asemassa olevien nuorien osallistumisen kansainväliseen toimintaan.

Myös Maaseudun Sivistysliitto on saanut Erasmus+ -tukea aikuiskouluttajien täydennyskoulutukseen.

Lisätietoa Erasmus-ohjelmasta on saatavilla osoitteesta www.minedu.fi/erasmus ja http://www.cimo.fi/ohjelmat/erasmusplus .

Pohdittavaksi:

Yhä kasvava määrä nuoria lähtee EU-maihin opiskelemaan tutkintoa ja myös lyhytaikaisempaan vaihtoon ja harjoitteluun.

  • Mitä hyötyä arvelet tästä olevan nuorille itselleen? Entä Suomelle kokonaisuutena?
  • Vastaavasti meille tulee opiskelijoita ja harjoittelijoita muista maista. Mitä siitä ajattelet?
  • Onko sinun lähipiiristäsi lähdetty opiskelemaan tai harjoittelemaan ulkomaille? Millaisia olivat kokemukset?
  • Mitä maita pitäisit parhaina opiskelu- ja vaihtomaina Suomen näkökulmasta? Miksi?

Viimeksi muutettu: keskiviikko 28. huhtikuu 2021, 18.27